"L'eau, le feu,
le bois, le métal et la terre
sont les Cinq Eléments
qui trouvent leur origine dans les nombres.
L'humanité, la justice,
la bienséance, la sagesse et la sincérité
sont les Cinq Vertus Fondamentales
qui doivent être claires de confusion."
(San Zi Jing II)

Kiinalainen lääketiede on filosofinen ja teoreettinen tiede, jonka ajatusmalleja kiinalaiset lääkärit ovat kehittäneet ja työstäneet tuhansien vuosien ajan. Sen oleellinen ero myöhempään länsimaiseen lääketieteeseen on erilainen ihmiskäsitys ja hoitoideologia.

Kiinalainen lääketiede korostaa terveyden säilyttämistä ja sairauden ennaltaehkäisyä. Se keskittyy analysoimaan ihmisessä tapahtuvia muutoksia, usein ennen näkyviä merkkejä varsinaisesta sairaudesta. Jos hoitoideologiaa verrataan länsimaiseen lääketieteeseen, on ero selkeä. Lännessä lääketieteen tehtävänä on tunnistaa ja eliminoida sairaus, tavallisesti sivuvaikutuksia aiheuttavien kemiallisten lääkeaineiden tai kirurgian avulla. Kiinalaisessa lääketieteessä tarkkailun kohteena on kehossa epätasapainoisia toimintoja aiheuttavat muutokset, jotka ilmenevät oireina, häiriötiloina ja sairauksina. Muutosviestit on luettavissa mm. pulssista, kasvoista, kielestä, mielentiloista ja esim. kiputiloja analysoimalla. Kun kehon tasapaino palautetaan, ihminen tasapainottuu ja tervehtyy.

Kiinalaisen lääketieteen suurimpia etuja on, että se käsittelee ihmistä kokonaisvaltaisesti. "Terveys on tasapainoa - sairaus ei-tasapainoa".

Kiinalaisen lääketieteen menetelmin tasapaino voidaan palauttaa joko puhdistamalla ja/tai vahvistamalla elimistöä. Menetelminä käytetään mm. akupunktiota, ravintohoitoja, yrttilääkintää, kuivakuppausta, moksausta, hierontaa ja liikuntaharjoitteita. Oleellista on, että kipu on vain harvoin sairauden syy. Oireet ovat tavallisesti piilossa lymyävän syyn näkyvä ilmentymä. Kipu poistuu, kun sen syy(t) on poistettu.

Maailman vanhin lääketiede elää edelleen

Kiinalainen ihmiskuva yhdistää ihmisen ja ympäröivän luonnon. Myös kiinalainen lääketiede heijastaa tätä ajatusmallia tarkastellessaan ihmistä kokonaisuutena ja huomioiden myös elinympäristön ja -olosuhteet.

Kiinalainen lääketiede perustuu ennen muuta vuosituhansien saatossa kehittyneeseen empiiriseen tietämykseen. Sen pitkän iän salaisuuden voidaan katsoa olevan tehokkaan diagnostiikan, jonka avulla hoito kohdistetaan oikealla tavalla oikeaan kohteeseen.

Kiinalaiset ymmärtävät sairaudet energioiden häiriötiloina ja toimintojen tasapainottomuutena. Sairaudet ilmenevät oireina tai oireyhtyminä, joissa koko elimistö tai jokin sen osatekijä on tasapainottomassa tilassa. Häiriintyneisyyden syitä tutkitaan erilaisin diagnostisin menetelmin, mm. katselemalla, kuuntelemalla, haistelemalla, koskettamalla ja kyselemällä.

Oireet saavat merkityksensä, kun ne arvioidaan suhteessa toisiinsa. Oikea hoito voidaan päätellä ainoastaan kokonaisuuden huomioivan diagnostiikan avulla, joka sisältää ainakin pulssin tunnustelun, kielen tarkastelun ja potilashaastattelun. Ilman tällaista diagnostiikkaa annettu akupunktio ei ole kiinalaista akupunktiota(vrt. länsimainen kivunhoitoakupunktio).

Kaikille oireille ja sairauksille ei välttämättä löydy nimeä. Mutta toisin kuin länsimaisessa lääketieteessä, hoito voidaan suunnitella ja toteuttaa, vaikka nimeä oireille ei löytyisikään. Näin kiinalaisen lääketieteen menetelmin voidaan ratkaista myös tiloja, jotka länsimaisin keinoin jäävät selittämättä. Esimerkiksi energian puute ja puhdittomuus ovat jo riittävä syy etsiä muutosta parempaan esim. energioita ja verenkiertoa puhdistavan ja tasapainottavan akupunktion avulla.

Ihmisen mieltäminen osaksi luonnon kiertokulkua ja osaksi jatkuvaa muutosten prosessia, tekee kiinalaisesta lääketieteestä ainutlaatuisen: sillä on kyky ennaltaehkäistä, hoitaa ja parantaa.

Suurelle osalle ihmiskuntaa tämä lääketiede on nykyäänkin tärkein terveydenhoidon muoto.